![]() |
| Kuva valmiista työstä |
Johdanto
Tässä kerron mitä olen elektroniikkakurssin(KSP2.2) aikana oppinut, mitä mieltä olen oppimateriaalista sekä oppiympäristöstä, ja kuvaan tähänastista kurssityöprojektia. Lopussa vielä portfolioon vaadittu didaktinen osuus ja yleinen pohdinta kurssista.
Taustaa ja pohdintaa kurssista
Olen jonkun verran tehnyt elektroniikkatöitä omatoimisesti ennen opiskeluja, sekä lukion elektroniikkaoppi on aika hyvin muistissa. Koen, että kurssilla käydyt teoria-asiat olivat hyvää kertausta, mutta mitään mullistavaa en oppinut. Ohjelmoinnin osalta mielestäni mielenkiintoisinta oli lasertyöstö -ohjelmien tekeminen. Lasertyöstö onkin mielestäni erittäin monikäyttöinen työkalu kaikessa käsityössä, sapluunat, mitta-asteikot, tarkat layoutit ynnä muut onnistuu hienosti laservanerista millin kymmenyksen tarkkuudella.Oppimateriaalia oli mielestäni hyvin ja se oli kohtuullisen selkeästi omaksuttavaa. Classroom manager mielestäni hieman kömpelösti toteutettu. Oli kahlattava paljon "jo opittua", jotta sai jotain irti.
Kurssityö
Kurssityöksi päätin tehdä pienehköt kaiuttimet erillisellä vahvistimella. Vahvistimeksi valikoitui Baxandall vahvistin värinsäädöllä ja 35Wx2 tehoilla. Opettaja suositteli tätä vahvistintyyppiä myöskin äänenlaatua havitteleville. Alunperin oli tavoitteena tehdä tynnyrimallinen kaiutin integroidulla vahvistimella. Erillisen vahvistimen edut tulivat esille, kun mietin mahdollisuutta käyttää kaiuttimia omassa kotiteatterivahvistimessani takakaiuttimina.Työ alkoi piirilevyn valmistamisella valmistajan kalvojen mukaan, piirilevyt valmistettiin toisen opiskelijan kanssa samanaikaisesti. Ensimmäisellä yrittämällä valoon reagoiva lakka ei ollut kuivanut tarpeeksi, koska me unohdimme käyttää sitä uunissa. Lopputuloksena oli epäonnistunut valotus. Toinen yrittämä onnistui, komponentitkin löysivät tiensä piirilevyyn suhteellisen vaivattomasti.
![]() |
| Virtapiirin tekoa. |
Leikkasin lasertyöstökoneella kaiuttimen asennusreiän, 75mm, kokoiset vanerikiekot, joita pystyin käyttämään sapluunana tehdessäni asennusreikiä.
Kaiutinkotelot päätin toteuttaa 30mm koivuvanerista, jota minulta jo löytyi valmiiksi. Liitokset toteutin jyrsimellä, koska jyrsimen käyttö on itselleni hieman vierasta ja halusin siihen oppia ja kokemusta.
Piirtäessä koteloa opettelin itsenäisesti käyttämään AutoCad-ohjelmaa, ongelmia meinasi olla tuotosten muokkaamisessa tulostettavaan muotoon. Onnistuin kuitenkin lopulta siinä.
![]() |
| Refleksiputki liimauksessa |
![]() |
| Koteloiden osat ennen liimausta, vasemmalla näkyy myös laserleikattu asennusreikäsapluuna. |
![]() |
| AutoCad -piirrustus kaiutinkotelosta |
| Piirilevyn layout |
Muotoiltuani kotelot haluttuun muotoon, petsasin ne tummalla petsillä ja öljysin parafiiniöljyllä. Koteloiden sisään laitoin vielä palosuojattua kaiutinvanua, sitä löytyi Tampereen Vaahtomuovi OY:ltä oikein huokeaan hintaan.
Vahvistinkotelon etulevyyn löysin sopivaa materiaalia hukkapalalaatikosta: saarnia ja jotain punertavaa kovaa puuta. Sain kokonaisuuden lopullisesti valmiiksi vasta hieman esittelydemon jälkeen. Ajankäytön suunnittelussa on siis itsellä parantamisen varaa.
![]() |
| Takalevyn komponentit |
![]() |
| Vahvistinkotelo sisältä |
![]() |
| Kaiuttimet ja vahvistin |
Viimeisen demon aikana laitoin viimeiset komponentit kiinni, virta päälle ja testaamaan... Ei toimi. Ei pala ledi, ei kuulu musa. Kävi ilmi, että olin käyttänyt virtaliittimen väärää napaa miinusjohdon liittämiseen. Nopea irroittaminen ja kolvaaminen uuteen napaan, ja sehän toimii! Virtavalo näkyy pleksin lävitse sopivan himmeästi, äänenlaatukin miellyttää.
Kotona vielä vertasin kaiuttimia omiin järeähköihin lattiakaiuttimiin. Matalien taajuuksien tuoma tilan tuntu uupui omista pienistä kaiuttimista, mutta korkeat taajuudet ja stereokuva on oikeinkin hyvä. Kiitos laajakaistakaiuttimien tuoman tarkkuuden.
Didaktinen osuus
Kaiutinrakennus projektina soveltuu hyvin peruskoulussa toteutettavaksi. Kaiutinkotelo 5-6lk ja vahvistin sekä kaiuttimet yläkoulun puolella. Oppilaille on helppo ja konkreettinen aihepiiri lähteä syventymään äänen fysikaalisiin ilmiöihin ja sähköoppiin kaiuttimien ja vahvistimien kautta. Kun otetaan oikeat asiat huomioon ja työskennellään tarkasti, on lopputulos paremman kuuloinen.Tällaisen projektin tavoitteet voisi olla seuraavat(Oppimisen tasot: tuntee, osaa, hallitsee)
Kurssin jälkeen oppilas(7-9lk):
- Tuntee äänen muodostumisen perusteet ja kaiutinkotelon merkityksen
- Tuntee yksinkertaisten elektronisten komponenttien merkitykset
- Osaa tulkita piirikaavioita
- Osaa juottaa komponentteja piirilevylle(Huomaa kylmäjuotoksen)
- Osaa suunnitella laskurin avulla optimaalisen kaiutinkotelon
- Hallitsee turvallisen työskentelyn kolvauspisteellä
Motivointina voisi oppilaiden kanssa käydä tutustumassa jonkin kaiutinvalmistajan luona, fiilistellä toimivilla seteillä. Saada kuulokuva, jota kohti pyrkiä.
Työprosessin ohjaus toimisi joustavasti työvaiheiden mukaan. Opettaja näyttää tietyistä työvaiheista vinkkejä ja antaa myöskin oppilaille vapauden toteuttaa omia suunnitelmia. Oppilaat dokumentoivat tekemistään prosessin aikana ja arvioivat pariarviointina työskentelyprosessin ja lopullisen työn.








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti